Blogi

Pk-yrityksen kannattaa laajentaa ennakointitutkaansa

Tutkin tulevaisuudentutkimuksen pro gradu -tutkielmassani 101 Tekesin tukeman pienen ja keskisuuren yrityksen ennakointikäytäntöjä. Vastanneista pk-yrityksistä 48 % oli mikroyrityksiä, 39 % pienyrityksiä ja 13 % keskisuuria yrityksiä. Kolme toimialaa, jotka olivat vahvimmin edustettuina vastaajissa, ovat tieto- ja viestintäteknologia, tuotantoteollisuus sekä hotelli- ja ravintola-ala.

Tutkimukseni osoittaa, että tulevaisuuteen katsotaan pk-yrityksissä useimmiten pisimmillään 2–5 vuoden päähän. Kolme eniten käytettyä ennakointimenetelmää ovat signaalien ja trendien keruu omalta toimialalta (86 % vastaajista), vaihtoehtoisten skenaarioiden rakentaminen (60 % vastaajista) sekä signaalien ja trendien keruu oman toimialan ulkopuolelta (46 % vastaajista). Yritysten sisäinen vastuunjako muutossignaalien keruusta vaihtelee: suosituinta on hajauttaa vastuu kaikille työntekijöille (40 % vastaajista), mutta päävastuuta muutossignaalien keruusta on myös keskitetty ylimmälle johdolle (19 % vastaajista), nimetylle tiimille (19 % vastaajista) tai sitä ei ole määritelty ollenkaan (21 % vastaajista). Lähes kaikissa tutkituissa pk-yrityksissä työntekijöitä rohkaistaan ajattelemaan suuresti ja tuomaan töihin uusia ideoita, mutta varsinaisia kannustimia tähän on vain 38 % yrityksistä. Kaiken kaikkiaan suurin osa vastaajista piti oman yrityksensä ennakointitaitoa keskitasoisena tai keskitasoa parempana.

Ennakointitietoa pk-yritykset hakevat ennen kaikkea strategiseen, pitkän tähtäimen suunnitteluun sekä uusien T&K-projektien ja tuoteportfolion uusimisen tueksi. Tärkeimpinä ennakointitiedon sisältöinä nähdään tieto teknologian kehityskuluista, uusista asiakassegmenteistä sekä kilpailutilanteen muutoksista. Tärkeimpänä ennakointitiedon lähteenä pk-yritykset pitävät asiakaspalautetta. Seuraavaksi tärkeimpinä tietolähteinä tulevat omat kollegat, liiketoimintakumppanit, kilpailijat, oman arvoketjun toimijat sekä sosiaalinen media ja blogit (kuva 1).

Kuva 1. Eri ennakointitietolähteiden tärkeys: 1 = Emme käytä koskaan, 2 = Käytämme harvoin, 3 = Käytämme joskus 4 = Käytämme usein, 5 = Tämä on yksi tärkeimmistä tietolähteistämme.

Tutkimukseni pohjalta voi todeta, että tutkitut pk-yritykset ovat aktiivisia mutta kapeakatseisia ennakoijia. Ennakointitietoa kerätään pääasiassa oman yrityksen ja toimialan lähiympäristöstä, vaikka tulevaisuutta kannattaisi tarkastella myös laajemmalla horisontilla ja pidemmällä perspektiivillä. Aiempi tutkimus osoittaa, että rajalliset resurssit sekä ennakointitiedon tulkintaan tarvittavien työkalujen ja osaamisen puute ovat yleisimpiä hidasteita pk-yritysten ennakointitoiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että Bastun kaltaiset vuorovaikutusalustat kokoavat yhteen pk-yrityksiä, antavat tukea tulevaisuustiedon tulkintaan sekä samalla sparraavat pk-yritysten sisäistä ennakointiosaamista.

Ennakointiosaaminen on tärkeää, kun pyritään vahvistamaan yrityksen resilienssiä pärjätä maailman turbulensseissa. Epävarmassa maailmassa pärjäävät parhaiten ne yksilöt ja yritykset, joiden toiminta perustuu jatkuvaan oppimiseen ja uudistumiseen. Laaja-alaisella ennakoinnilla on tässä merkittävä rooli, jotta oppimista ja uudistumista osataan viedä oikeaan suuntaan. Tämän vuoksi on tärkeää virittää oman yrityksen ennakointitutka pitkälle, laajalle ja mahdollisimman sensitiiviseksi. Tässä auttaa jos ennakoinnin hahmottaa nimettyjen ennakointiprosessien lisäksi jatkuvaksi koko porukan systeemiseksi sensitiivisyydeksi toimintaympäristön muutossignaaleihin.

Laura Pouru

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

 

 

3D-tulostus avaa uusia ovia kiertotaloudelle

3D-tulostamiselle ennustetaan huikeita tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi on merkkejä siitä, että 3D-tulostus voi mahdollistaa aivan uudenlaisia kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia. Näin myös Suomessa (VTT 2016).

Kiertotaloudessa materiaaleja käytetään säästeliäästi ja vältetään jätteen syntymistä. Etuna 3D-tulostuksessa on, ettei työstämisessä juuri tule materiaalihukkaa.

Vielä parempi tietysti on, jos tulostuksessa käytettävä materiaali olisi kierrätettyä. Tätä mahdollisuutta on testattu mm. Kierrätysmuovien 3D‐tulostuksen sovelluslaboratorio –hankkeessa, jossa kehitetään teollisen muovijätemateriaaliin hyödyntämiseen uusia menetelmiä, teknologioita, tuotteita ja liiketoimintamalleja.

Tulevaisuudessa 3D-tulostus voi mahdollistaa hajautetun tuotannon, sekä esimerkiksi mittatilaustuotteiden, pienten erien ja monimutkaisten komponenttien valmistamisen entistä edullisemmin. Esimerkiksi auton varaosa voidaan 3D-tulostaa kierrätysmateriaalista.

Valmistuksen logiikka ja logistiikka muuttuvat, kun tuotteita voidaan tehdä nykyistä enemmän paikallisesti ja lisäksi tuotanto voidaan optimoida juuri oikeaan tarpeeseen. Kun tuotanto siirtyy lähemmäksi loppukäyttäjää, myös kuljetustarve vähenee ja sen myötä logistiikasta aiheutuvat ympäristöhaitat.

Kiertotalouden näkökulmasta 3D-tulostuksen potentiaali on niin huomattava, että sitä voidaan pitää yhtenä avainteknologiana suljettuihin materiaalikiertoihin perustuvien liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa.

Tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan kuitenkin vielä paljon, sillä matkaa on yhä, niin teknisessä kuin kaupallisessa mielessä.

Nina Aarras
Jenni Suominen

Kirjoittajat ovat toimineet hankeasiantuntijoina Kierrätysmuovien 3D‐tulostuksen sovelluslaboratorio -projektissa Turun ammattikorkeakoulussa. Hankkeessa ovat mukana myös ammattikorkeakoulu Arcada, Suomen ympäristökeskus sekä useita yrityksiä.

 

Tulevaisuudenuskoa

lyhty

Uuden vuoden vaihtuessa on tärkeää määritellä tulevan vuoden tavoitteita. Tämä siitä huolimatta tai etenkin siksi, että maailma näyttää juuri nyt kovin epävarmalta paikalta. Uusi vuosi on jo sinänsä lupaus tulevasta, joka antaa meille mahdollisuuden rakentaa sellaista tulevaisuutta, jonka haluamme toteutuvan. Ei muuta kun kääritään hihat ja ryhdytään hommiin!

Globaaliin talousjärjestelmään, jonka laineilla myös Suomen kansantalous seilaa, on sisäänrakennettu monia haasteita. Nyt erityinen kysymys on siinä, miten oikeistopopulismin ja trumppilaisuuden aalto vaikuttaa maailmantalouden ja -politiikan kehitykseen. On selvää, että keskeisten globaalien kysymysten, kuten pakolaisuuden, ilmastonmuutoksen tai taloudellisen epätasa-arvon, käsittely vaarantuu, jos kaikki keskittyvät oman nahkansa pelastamiseen. Toisaalta, on myös selvää, että kansakunnat ovat itse vastuussa etenkin siitä, miten velkaantuneita maat ovat. Tämän suhteen viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut paljon hyvin huolestuttavaa kehitystä.

Raha ja velka perustuvat kuitenkin viime kädessä uskomuksille, toisin kuin ympäristökatastrofit tai epätasa-arvo. Ne ovat absoluuttisia totuuksia. Ainut todella merkityksellinen velkamme on se, josta vastaamme tuleville sukupolville. Sitä ei mitata rahassa. Sitä mitataan tulevaisuuden mahdollisuuksina. Tässä jaossa meille suomalaisille on jaettu vähintään kohtuulliset kortit. Osaaminen, demokraattinen ja suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta, kohtuulisen turmeltumaton luonnonympäristö. Näitä on vaalittava.

Vähänkään pidemmällä perspektiivillä tarkasteltuna ainoita järkeviä valintoja ovat ne, jotka perustuvat fiksuihin resurssiniukkoihin ratkaisuihin. Niissä me olemme Suomessa olleet perinteisesti hyviä, koska meillä ei ole ollut liikaa vaihtoehtoja ja varallisuutta. Meidän on ollut pakko kokeilla ja usein olemme myös onnistuneet. Luulemme, että juuri tästä syystä Suomi on useana vuonna valittu ”maailman vähiten epäonnistuneimmaksi maaksi”.

Useista hienoista startupeista huolimatta – kaikki kunnia rohkeille yrittäjille! – uskallamme väittää, että monet merkittävät tulevaisuuden innovaatiot ovat sosiaalisia. Joku keksii ennakkoluulottomia tapoja tehdä toisin ja muuttaa samalla pelikenttää. Tätä voi tapahtua, kun sattumanvaraiset, epätodennäköiset toimijat kohtaavat. Suomen yliopistot eivät pärjää rahalla maailman huippuyliopistoille, joiden vuosibudjetti voi vastata Suomen koko OKM:n budjettia. Siksi on ajateltava toisin ja verkotuttava.

Keskustelimme syksyllä professorin kanssa, jonka taannoisesta tiimistä yksi tutkija palkittiin sittemmin Nobelilla. Mitä saimme kuulla? ”Oikein tekeminen on ongelma. On pyrittävä pois keskeltä jokea. Kun rannalta huudellaan, että hullua touhua, on varmaa, että tehdään jotain oikein; monenlaiset ihmiset, hyvä tiimi, silmää sattuman poimimiseen.” Siinä meille ajateltavaa!

Bastun perustehtävä on rohkaista ajattelemaan eri tavalla. Edellisessä työpajassa saimme rautaisannoksen yhteyksiä innovaatioiden ja rahoituksen solmukohdista Suomessa ja maailmalla. Tarvitsemme lisää luovaa hierrettä, toisiimme tutustumista, yhteistyötä ja asioiden eteenpäin potkimista. Työ jatkuu ja tulee tuottamaan tulosta. Liity joukkoon!

Keijo Koskinen ja Markku Wilenius

 

Yes, it is broken – but we can fix it

fixit

Ajassamme on helppo miltei mitä tahansa mediaa hetken selailtuaan todeta, että elämme lukuisten ylivoimaisen isoilta tuntuvien ja visaisten haasteiden ympäröimänä. Maailmasta voi perustellusti sanoa, että – kyllä – se näyttää olevan rikki – mutta – yhtä perustellusti voi sanoa että meillä on myös mahdollisuus korjata se.

Haasteille on tyypillistä, että ne näyttävät toisistaan näennäisen riippumattomilta. Ilmastonmuutos, ruoantuotannon kestävyyteen liittyvät ongelmat, elinympäristöjen pilaantuminen, biodiversiteetin köyhtyminen, talouskasvun hiipuminen, pakolaiskysymys, keskiluokan aseman heikkeneminen ja eriarvoisuuden kasvu sekä geopoliittiset konfliktit liittyvät toisiinsa usein erilaisin ristisidoksin.

Ihmisluonnolle on tyypillistä ajatella, että ennen oli paremmin. Moni asia on kuitenkin nyt paremmalla tolalla kuin vielä muutama kymmenen vuotta sitten. Inhimillisestä näkökulmasta merkittävimpiä saavutuksia ovat köyhyyden ja aliravitsemuksen sekä useiden vakavien sairauksien merkittävä vähentyminen. On kuitenkin totta, että tämä on tapahtunut samanaikaisesti elinympäristön pilaantumisen kanssa.

Vahvin, joskaan ei ainut yhdistävä tekijä visaisten haasteiden välillä on lineaarinen talousjärjestelmä yhdistettynä rajallisiin resursseihin. Järjestelmän keskiössä on ajatus tavaroiden ja palveluiden nopeasta tuotannosta ja kulutuksesta. Läpivirtaustalous haaskaa rajallisia resursseja kiihtyvällä tahdilla ja ellei mekanismia muuteta, viime kädessä kaikki häviävät. Olemassa olevat mekanismit muuttuvat nopeimmillaankin hitaasti, joten on syytä kääriä hihat.

We can fix it

Muutos on jo lähtenyt liikkeelle. Suuri joukko merkittäviä institutionaalisia sijoittajia on päättänyt vetää rahojaan pois liiketoiminnasta, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja vastaavasti alkanut sijoittaa uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin teknologioihin. Näiden sijoittajien hallinnoima varallisuus on noin 3000 miljardia euroa. Globaalin kasvun keskukset, kaupungit ovat olleet aktiivisia tässä muutoksessa.

Liikkumiseen viittaavaa analogiaa käyttäen ajamme vielä toistaiseksi kulkuneuvolla, jonka voimalähde pitää vaihtaa ja jonka vaihdelaatikkoa pitää säätää uudelleen. Saastuttava moottori viittaa luonnollisesti läpivirtaustalouteen ja sen aikakauden teknologioihin, vaihteistolla puolestaan tarkoitan lukuisten erilaisten viitekehysten ja näkemysten kokonaisuutta jonka puitteissa olemme pyrkineet kompleksista maailmaa havainnoimaan ja hallitsemaan.

Emme voi rakentaa ratkaisuja vain yksittäisten innovaatioiden varaan koska niiden leviäminen, ympäristön tilaa parantava ja taloudellista kasvua aikaan saava vaikutus on liian hidasta. Muutosta on haettava useiden eri alojen, tieteen ja yritystoiminnan yhteistyöllä. Pöytiin, joissa asioista päätetään, on tuotava uusia strategisia avauksia. Tähän lähestymistapaan kuuluvat tulevaisuuden ennakointi, aktiiviset kokeilut, verkostoyhteistyö, erilaista asiantuntemusta yhteen tuovat oppimisprosessit, avoin innovaatiotoiminta sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö. Juuri tästä Bastussa on kyse. Tervetuloa taas kesätauon jälkeen mukaan rakentamaan talouden kuudetta aaltoa nykyiset ja uudet bastulaiset! Ottakaa rohkeasti yhteyttä. Syksylle on luvassa monenlaista ohjelmaa. We can fix it!

Keijo Koskinen

 

Bastu luo nahkaansa – evoluutio 2 tulossa

Ensimmäinen vuosi ”saunomista” on nyt takana. Bastu on saanut verkostolta kiitosta kokeilevasta otteestaan, kiinnostavien teemojen esiin tuomisesta ja eri alojen erikokoisten sekä -ikäisten yritysten ja asiantuntijoiden törmäyttämisestä. Uusia toimijoita on tullut mukaan koko ajan. Kaikki eivät ehdi aina mukaan kaikkiin pajoihin, mutta oleellista on, että tieto kulkee ja ideat jalostuvat. Kiitos kaikille matkalla jo tähän asti mukana olleille!

Ensimmäinen vuosi on osoittanut myös kehittämisen paikkoja. Muutaman tunnin teemakohtaisessa työpajassa ei kyetä kerralla laittamaan asioita uuteen järjestykseen. Uusien ajatusten siemeniä on kuitenkin viskelty tavoitteellisesti tulevaisuuden etupeltoon. Osa niistä tulee varmuudella tuottamaan satoa. Moni on löytänyt uusia liikekumppaneita, samoin uusia tulokulmia omaan bisnekseensä.

Syksyllä Bastu luo nahkaansa ja työn tuloksena on tarkoitus laittaa liikkeelle uudistettu työtapa. Pidämme jatkossakin ovet avoimina vapaalle keskustelulle määräajoin pidettävissä tapaamisissa. Ottakaa yhteys allekirjoittaneeseen, kun haluatte tuoda teemoja keskusteluun.

Verkoston tapaamisten lisäksi tuomme aiempaa harvemmin järjestettävissä työpajoissa asiantuntijaraadin eteen ”leijonanluolaan” sopivasti tulevaisuustestattuja teema-aihioita. Loppuvuodeksi on työn alla pari kolme hyvää teemaa. Niistä tuonnempana, samoin syksyllä avattavasta valtakunnallisesta Bastu-haastekilpailusta. Toimiessaan Bastun evoluutio 2 voi syöttää alueelliseen 6. aallon yritysekosysteemiin uusia kiinnostavia konsepteja, jotka kiinnostavat myös investoijia ja ennen kaikkea markkinoita.

Uusi toimintatapa hakee vaikutteita Laura Pourun edellisessä postauksessa kuvatusta Pentti Malaskan hyvän vision muistilistasta ja luottaa seudullisen yhteistyön voimaan. Kokeillaan porukalla ilman katastrofaalisia riskejä, haastaen, innostavasti ja kommunikoiden!

Keijo Koskinen

blogi-090616

VISIOLLA TULEVAISUUTTA KOHTI

paper-boats

Nykypäivän kompleksisessa maailmassa yritykset ja organisaatiot tarvitsevat visionääristä johtamista näyttämään yhteistä kulkusuuntaa. Tulevaisuudentutkimukseen pohjautuvassa visionäärisessä johtamisessa nykyhetkeä ja nykyisiä resursseja tarkastellaan tulevaisuudesta käsin ja mietitään miten vision mukaiseen tulevaisuuteen päästään. Visionäärisellä johtamisella pyritään vastaamaan kysymykseen, minkälaisia askeleita meidän tulee tästä eteenpäin ottaa ollaksemme 10 vuoden kuluttua visiomme mukaisessa tilanteessa?

Visiota luotaessa on hyvä muistaa, että visio ei ole yhden tai kahden ihmisen ihannekuva yrityksen halutusta tulevaisuudesta, vaan sen tulee olla kollektiivisesti luotu. Tällöin päästään visionäärisen johtamisen ytimeen eli siihen, että yrityksen koosta riippumatta sen kaikilla työntekijöillä on yhteinen tulevaisuuden suunta. Toimivalle visiolle onkin oleellista, että se on oman edun tavoittelua laajempi visio yrityksen merkityksestä maailmassa.

Miten sitten luoda yritykselle toimiva visio? Tulevaisuudentutkija Pentti Malaskan hyvän vision muistilistasta on hyvä aloittaa.

Hyvä visio:

  • on vakuuttava ja haastava
  • on yhdenmukainen ja samaistuttava yrityksen joka tasolla
  • on yhtenäinen ja realistinen kokonaisuus ilman katastrofaalisia riskejä
  • joustaa maailman turbulensseissa
  • koordinoi ja synkronoi läpileikkaavasti yrityksen päätöksiä
  • on kommunikoiva ja vie sanoman perille
  • antaa pohjaa ihmisten työn arvostukselle

Visionäärinen johtaminen auttaa maailman myrskyjen keskellä pitämään katseen horisontissa, miehistön kasassa, huomaamaan lähestyvät muutostuulet sekä tarvittaessa vaihtamaan valittua kurssia tai päämäärää. Joko sinun yritykselläsi on visio ja suunnitelma vision saavuttamiseksi?

Laura Pouru

Kirjoittaja on projektitutkija Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja vastaa professori Pentti Malaskan vuosikymmenten tutkimustyön koostamisesta nykyaikaan muotoilluksi elämänkertatyöksi. Visionäärinen johtaminen oli yksi Pentti Malaskan keskeisiä tutkimusteemoja.

 

Löylyä tutkijankammiosta

Mitä annettavaa tulevaisuudentutkimuksella on yrityksille? Voiko tunkkaisesta tutkijankammiosta tulla mitään kiinnostavaa yritysten näkökulmasta? Ainakin kolmeen ongelmaan löytyy ratkaisu.

  1. Yritys tuntee hyvin oman toimialansa, mutta silloin tällöin muilla toimialoilla tai yhteiskunnassa laajemmin tapahtuu suuria ennakoimattomia muutoksia. Esimerkiksi tällä hetkellä elintarviketeollisuus, energiantuotanto ja liikenne ovat aiempaa tiukemmin naimisissa keskenään biopolttoaineiden vuoksi. Tai ajatellaanpa EU:n talouspakotteiden asettamista Venäjälle. Akateeminen tulevaisuudentutkimus voi auttaa tässä tilanteessa toteuttamalla laaja-alaisen skenaariotyöskentelyn, jossa hahmotetaan näkyvissä olevien perusennusteiden ja niiden lievän herkkyysanalyysin lisäksi laajoja, koko yhteiskuntaa koskevia suurempia skenaarioita, joilla olisi kuitenkin merkittävä vaikutus omaan toimialaan toteutuessaan.
  1. Yrityksen jokin tuoteryhmä on ajautunut vaikeuksiin niin, ettei se mene kaupaksi tai kuluttajat ja media kritisoivat sitä. Tällaiseen tilanteeseen sopii osallistava tulevaisuudentutkimuksen menetelmä tulevaisuusverstas, jossa lähdetään ensin muotoilemaan koetut ongelmat jäsentyneiksi kokonaisuuksiksi ja sitten luovan työskentelyn avulla keksitään kaikenlaisia, hullujakin, ratkaisuja ongelmiin. Lopuksi laaditaan toimintasuunnitelma tärkeimpien ratkaisukeinojen jalkauttamiseksi yrityksen arkeen. Ratkaisut voivat koskea yllättäviäkin asioita – esimerkiksi uusia tuoteideoita, uusia markkinoita tai yksinkertaisesti parempaa myyntityötä.
  1. Yrityksessä on runsaasti hyviä ideoita, mihin suuntaan toimintaa voisi viedä, mutta yhteinen visio joko puuttuu tai on vanhentunut. Tällaiseen tilanteeseen sopii visionäärinen johtaminen. Siinä perinteistä strategista suunnittelua jatketaan normaalista viidestä vuodesta pitemmälle aikavälille, jopa 10–15 vuoteen. Tuotekehittelyyn aikaskaalan jatkamisella voi olla dramaattinen vaikutus. Entä jos ei tähdätäkään uuteen tuotteeseen tai siihen, että ensi vuonna saataisiin muutaman prosentin kasvu myynnissä, vaan tehdään maltilla hyviä tuotteita ja palveluita, jotka mullistavat markkinat vaikkapa kymmenen vuoden päästä?

Tässä muutamia ajatuksia siitä, minkälaisia kauhoja, vateja ja vihtoja akateemisilla tutkijoilla on saunassaan. Niitä voi käyttää esimerkiksi kiertotalouden tehostamiseen ja resurssiviisauden parantamiseen.

Petri Tapio

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkimuksen professori Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

 

Tulevaisuuden rakentamisen solmukohdat

”Tulevaisuus rakennetaan tiettyjen solmukohtatapahtumien kautta edeten, verkostojen ja kumppanuuksien avulla…”

tikapuutVuosi vaihtui ja otimme taas yhden askeleen eteen- ja ylöspäin tulevaisuuden portailla. Vuoden 2015 viimeisessä Bastu-työpajassa oli esillä viisi näkymää vuoden 2020 varsinais-suomalaiseen yritysmaisemaan tilanteessa, jossa asiat ovat edenneet optimaalisella tavalla. Tuo ajankohta tulee niin nopeasti, että kyse on paljon enemmän operatiivisesta tekemisestä kuin strategisista valinnoista!

Työpajassa saatoimme nähdä miten tietyt palvelusektorin radikaalit innovaatiot olivat lyöneet itsensä läpi, verkkokauppa mahdollistanut globaalin pk-yrittäjyyden ja miten rakennetun ympäristön hylätyt teollisuuskiinteistöt oli saatu kukoistamaan tilapäiskäytön ratkaisujen avulla. Niin ikään näimme miten biopolttoainetta (BLG) tieliikennekäyttöön hyödyntävä laitos oli käytössä ja sen toimivalla konseptilla käytiin kansainvälistä kauppaa. Ensimmäisistä projektitoimituksista oli myös tehty jo alustavat sopimukset. Kauppakeskuksen omassa kasvihuoneessa tuotetut vihannekset saatoimme tuolloin, vuonna 2020, ostaa tuoreena ostoskoreihimme ja kuivalle maalle perustetun suljetun kierron kalankasvattamosta tuotettu kala oli myynnissä marketissa muutaman tunnin päästä vedestä nostettuaan. Tässä oli vain muutama esimerkki esillä olleista näkymistä.

Vuosi 2020 on joka päivä lähempänä. Miten olemme valmistautuneet siihen? Käsi sydämelle, teetkö itse töitä säilyttääksesi vanhan, taisteletko sitä vastaan vai rakennatko rohkeasti ja määrätietoisesti uutta? On toki vanhoja asioita ja ratkaisuja, jotka kannattaa säilyttää. Sellainen on mm. hyvinvointivaltio. Sen puolesta voi itse kukin tehdä parhaiten töitä rakentamalla määrätietoisesti uutta, kuudennen aallon taloutta. Läpivirtaustalous nimittäin nilkuttaa kovaa vauhtia kohti kuoppaansa.

Bastu-verkoston tehtävänä oli työpajassa tunnistaa mitä paloja puuttuu tulevaisuusportailta ts. mitkä seikat mahdollistavat sen, että vuonna 2020 käytössämme ovat edellä kuvatut mahdollisuudet. Yksi rohkea yrittäjä uskalsi kertoa, että portailta puuttuu vielä keskeisiä rakennuspalikoita; tarina jolla viestitään yrityksen visio, markkinointiosaamista ja tuotekehitysosaamista. Investoinnin mahdollistamisessa ei siis ollutkaan kyse vain rahasta. Tarvittiin myös yhdistelmä erilaisia osaamisia – joka saattaa olla pk-yrityksissä, ja varsinkin startupeissa se kriittisin tekijä. Siksi kollaboroiville työtavoille, sparraukselle, verkostoille, alustoille ja sweat equity-mekanismien löytämiselle on olemassa sosiaalinen tilaus.

Samaan aikaan monessa vakiintuneessa hieman suuremmassa yrityksessä löytyy ideoita ja konsepteja, joita ei – koska ne eivät kuulu ydinliiketoimintaan – lähdetä viemään kohti testaus-, pilotointi- ja markkinoille lanseerausvaihetta. Näitä ideoita ei kannata hukata tai jättää pölyttymään pöytälaatikkoon. Verkostosta, joskus läheltäkin voi löytyä toimija, joka pistää tällaisen bisnesidean lentoon.

Ole osa ratkaisua

Tulevaisuus rakennetaan tiettyjen solmukohtatapahtumien kautta edeten, verkostojen ja kumppanuuksien avulla. Osa kohtaamisista on ratkaisevia avaintapahtumia, joita on helppo – erityisesti jälkeenpäin – tunnistaa. Osa kohtaamisista saattaa olla merkitykseltään vähäisempiä, mutta niidenkin kautta on kuljettava tietääkseen onko oikealla polulla. Aina emme voi itse päättää tulevaisuusportaiden etenemää ja nousemaa. Joskus portaat voivat myös muuttua bisneksen näkökulmasta takaisin lähtöpisteeseen johtavaksi ”liukumäeksi” toisin sanoen liian haastavaksi edetä.

Se mistä itse kukin on pidettävä huolta, on että on portailla tukevasti vähintään tässä hetkessä. Taloushistoriassa on lukuisia esimerkkejä yrityksistä, joiden bisneksen sulatti riittämätön valmistautuminen tulevaan. Kääritään siis heti uuden vuoden alettua hihat ja haetaan kuudennen aallon ratkaisuja.

Bastu tulee tänäkin vuonna osaltaan auttamaan varsinais-suomalaista yritystoiminta siihen suuntaan, että verkostossa mukana olevat oivaltavat uutta ja löytävät tuoreita näkökulmia tekemiseen. Mikään viisaus tai osaaminen ei asu vain yhdellä maantieteellisellä alueella, ei Piilaaksossa eikä Varsinais-Suomessa. Meillä on alueella kuitenkin varsin edustava otos monen merkittävän toimialan osaamista, eikä mikään estä hakemasta sen ryydittämiseen tarvittavia uusia elementtejä mistä tahansa muualta maailmasta.

Yhteistyökumppani tai uusi liikeideoiden yhdistelmä voi kuitenkin löytyä myös lähempää kuin osasit ajatella. Käytetään käsillä olevat mahdollisuudet hyväksi, rakennetaan rohkeasti kokeillen uutta ja uskalletaan luottaa toisiimme. Maailma on täynnä tarpeita, jotka odottavat ratkaisijaansa. Immateriaalisen ja digitaalisen arvonluonnin osalta usein vain mielikuvitus on rajana.  Yhdistämällä näitä elementtejä seudun meri-, lääke-, diagnostiikka, bio- ja ravinto-osaamiseen sekä yhteen maailman hienoimmista saaristoista on korttipakka, jolla hyvin pelaamalla on mahdollisuudet todella moneen. Talouden elpyminen tarvitsee rohkaisua. Tule mukaan ja ole osa ratkaisua!

Keijo Koskinen