Yes, it is broken – but we can fix it

fixit

Ajassamme on helppo miltei mitä tahansa mediaa hetken selailtuaan todeta, että elämme lukuisten ylivoimaisen isoilta tuntuvien ja visaisten haasteiden ympäröimänä. Maailmasta voi perustellusti sanoa, että – kyllä – se näyttää olevan rikki – mutta – yhtä perustellusti voi sanoa että meillä on myös mahdollisuus korjata se.

Haasteille on tyypillistä, että ne näyttävät toisistaan näennäisen riippumattomilta. Ilmastonmuutos, ruoantuotannon kestävyyteen liittyvät ongelmat, elinympäristöjen pilaantuminen, biodiversiteetin köyhtyminen, talouskasvun hiipuminen, pakolaiskysymys, keskiluokan aseman heikkeneminen ja eriarvoisuuden kasvu sekä geopoliittiset konfliktit liittyvät toisiinsa usein erilaisin ristisidoksin.

Ihmisluonnolle on tyypillistä ajatella, että ennen oli paremmin. Moni asia on kuitenkin nyt paremmalla tolalla kuin vielä muutama kymmenen vuotta sitten. Inhimillisestä näkökulmasta merkittävimpiä saavutuksia ovat köyhyyden ja aliravitsemuksen sekä useiden vakavien sairauksien merkittävä vähentyminen. On kuitenkin totta, että tämä on tapahtunut samanaikaisesti elinympäristön pilaantumisen kanssa.

Vahvin, joskaan ei ainut yhdistävä tekijä visaisten haasteiden välillä on lineaarinen talousjärjestelmä yhdistettynä rajallisiin resursseihin. Järjestelmän keskiössä on ajatus tavaroiden ja palveluiden nopeasta tuotannosta ja kulutuksesta. Läpivirtaustalous haaskaa rajallisia resursseja kiihtyvällä tahdilla ja ellei mekanismia muuteta, viime kädessä kaikki häviävät. Olemassa olevat mekanismit muuttuvat nopeimmillaankin hitaasti, joten on syytä kääriä hihat.

We can fix it

Muutos on jo lähtenyt liikkeelle. Suuri joukko merkittäviä institutionaalisia sijoittajia on päättänyt vetää rahojaan pois liiketoiminnasta, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja vastaavasti alkanut sijoittaa uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin teknologioihin. Näiden sijoittajien hallinnoima varallisuus on noin 3000 miljardia euroa. Globaalin kasvun keskukset, kaupungit ovat olleet aktiivisia tässä muutoksessa.

Liikkumiseen viittaavaa analogiaa käyttäen ajamme vielä toistaiseksi kulkuneuvolla, jonka voimalähde pitää vaihtaa ja jonka vaihdelaatikkoa pitää säätää uudelleen. Saastuttava moottori viittaa luonnollisesti läpivirtaustalouteen ja sen aikakauden teknologioihin, vaihteistolla puolestaan tarkoitan lukuisten erilaisten viitekehysten ja näkemysten kokonaisuutta jonka puitteissa olemme pyrkineet kompleksista maailmaa havainnoimaan ja hallitsemaan.

Emme voi rakentaa ratkaisuja vain yksittäisten innovaatioiden varaan koska niiden leviäminen, ympäristön tilaa parantava ja taloudellista kasvua aikaan saava vaikutus on liian hidasta. Muutosta on haettava useiden eri alojen, tieteen ja yritystoiminnan yhteistyöllä. Pöytiin, joissa asioista päätetään, on tuotava uusia strategisia avauksia. Tähän lähestymistapaan kuuluvat tulevaisuuden ennakointi, aktiiviset kokeilut, verkostoyhteistyö, erilaista asiantuntemusta yhteen tuovat oppimisprosessit, avoin innovaatiotoiminta sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö. Juuri tästä Bastussa on kyse. Tervetuloa taas kesätauon jälkeen mukaan rakentamaan talouden kuudetta aaltoa nykyiset ja uudet bastulaiset! Ottakaa rohkeasti yhteyttä. Syksylle on luvassa monenlaista ohjelmaa. We can fix it!

Keijo Koskinen

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s