Löylyä tutkijankammiosta

Mitä annettavaa tulevaisuudentutkimuksella on yrityksille? Voiko tunkkaisesta tutkijankammiosta tulla mitään kiinnostavaa yritysten näkökulmasta? Ainakin kolmeen ongelmaan löytyy ratkaisu.

  1. Yritys tuntee hyvin oman toimialansa, mutta silloin tällöin muilla toimialoilla tai yhteiskunnassa laajemmin tapahtuu suuria ennakoimattomia muutoksia. Esimerkiksi tällä hetkellä elintarviketeollisuus, energiantuotanto ja liikenne ovat aiempaa tiukemmin naimisissa keskenään biopolttoaineiden vuoksi. Tai ajatellaanpa EU:n talouspakotteiden asettamista Venäjälle. Akateeminen tulevaisuudentutkimus voi auttaa tässä tilanteessa toteuttamalla laaja-alaisen skenaariotyöskentelyn, jossa hahmotetaan näkyvissä olevien perusennusteiden ja niiden lievän herkkyysanalyysin lisäksi laajoja, koko yhteiskuntaa koskevia suurempia skenaarioita, joilla olisi kuitenkin merkittävä vaikutus omaan toimialaan toteutuessaan.
  1. Yrityksen jokin tuoteryhmä on ajautunut vaikeuksiin niin, ettei se mene kaupaksi tai kuluttajat ja media kritisoivat sitä. Tällaiseen tilanteeseen sopii osallistava tulevaisuudentutkimuksen menetelmä tulevaisuusverstas, jossa lähdetään ensin muotoilemaan koetut ongelmat jäsentyneiksi kokonaisuuksiksi ja sitten luovan työskentelyn avulla keksitään kaikenlaisia, hullujakin, ratkaisuja ongelmiin. Lopuksi laaditaan toimintasuunnitelma tärkeimpien ratkaisukeinojen jalkauttamiseksi yrityksen arkeen. Ratkaisut voivat koskea yllättäviäkin asioita – esimerkiksi uusia tuoteideoita, uusia markkinoita tai yksinkertaisesti parempaa myyntityötä.
  1. Yrityksessä on runsaasti hyviä ideoita, mihin suuntaan toimintaa voisi viedä, mutta yhteinen visio joko puuttuu tai on vanhentunut. Tällaiseen tilanteeseen sopii visionäärinen johtaminen. Siinä perinteistä strategista suunnittelua jatketaan normaalista viidestä vuodesta pitemmälle aikavälille, jopa 10–15 vuoteen. Tuotekehittelyyn aikaskaalan jatkamisella voi olla dramaattinen vaikutus. Entä jos ei tähdätäkään uuteen tuotteeseen tai siihen, että ensi vuonna saataisiin muutaman prosentin kasvu myynnissä, vaan tehdään maltilla hyviä tuotteita ja palveluita, jotka mullistavat markkinat vaikkapa kymmenen vuoden päästä?

Tässä muutamia ajatuksia siitä, minkälaisia kauhoja, vateja ja vihtoja akateemisilla tutkijoilla on saunassaan. Niitä voi käyttää esimerkiksi kiertotalouden tehostamiseen ja resurssiviisauden parantamiseen.

Petri Tapio

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkimuksen professori Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s